Ilta alkaa "lupaavasti", pari tuntia istuskelen kämpällä ennen
ensimmäistä kyytiä. Ja se onkin sitten ns. "epävarma" kyyti, tietyltä
asiakasryhmältä kun ei tiedä saako rahojaan koskaan.. No, poikkeus
tällä kertaa ja jannulla oli kuin olikin rahaa! Ihanaa ;) Seuraavaksi
noudan erään vakioasiakkaan keskustaan hänen kotoaan n. 20km päästä
keskustasta. Vaihdamme kuulumisia ja matka kuluu vitsaillen ja
naureskellen. Ja taas kämpälle istuskelemaan ja odottamaan. Ei millään
uskoisi että on viimeinen viikonloppu ennen joulua kun paikallinen
ravinteli on auki!
Ensimmäisen baarin sulkiessa ovensa on nähtävissä pientä
ruuhkanpoikasta, puoli tuntia saa ajaa yhteen soittoon mutta sitten
taas kylä hiljenee ja kokoonnumme jonoon ravintolan eteen. Seisoessani
auton vieressä tupakalla, nuori mies tulee juttelemaan.
Mies: Ketä me odotetaan?
Minä: Teitä!
Mies: Ai meitä? Mihin me ollaan menossa?
Minä: Ei oo kuule yhtään väliä, mihin sä haluaisit mennä?
Mies: Tuonne naapurikuntaan, lähdetkö?
Minä: Sopii mulle, mennäänkö heti?
Ja niin mies hakee takkinsa ja kaverinsa narikasta ;) ja miehet
hyppäävät autoon. Minä ajelen sumuisen metsätaipaleen (30km pelkkää
metsää, metsää ja vielä kerran metsää), mutta tylsää ei ole kun
miehiltä tulee juttua koko ajan ja nauramme vatsalihakset kipeiksi.
Pientä flirttiäkin on ilmassa.. Piristävää! Takaisintulomatka ei
olekaan sitten yhtään piristävä, sumu tihenee niin että pitkillä
valoilla ei näe mitään. Ajelen hissukseen takaisinpäin, tuolla välillä
kun on tosi paljon hirviä ja lyhyillä valoilla näkyvyys on olematon..
Ehjänä päästään kotiin ja takaisin ravintolan eteen jonoon.
Muutamaa kyytiä myöhemmin autoon astuu nuori pariskunta, joka haluaa
keskustan alueelle (kotiinsa siis). Perillä höylätään kahta eri Visa
Electronia, mutta kummallakaan ei ole kympin vertaa rahaa! Ja
taskuistakaan ei löydy kuin 5 euroa kolikkoja. Itsekseni kiroillen alan
kirjoittaa laskua jäljelle jääneestä viidestä eurosta. Voiko turhempaa
olla.. Seuraava kyyti jatkaa samaa kaavaa, kyytiin tulee pariskunta ja
yksinäinen mies. Pariskunta haluaa ensin kotiinsa, ja siinä vaiheessa
yksinäinen mies huomaa ettei hänellä ole rahaa! Kotiin pitäisi päästä,
eli vielä n. 15 euroa pitäisi olla rahaa. Kinuaa aikansa kyydissä
olleelta pariskunnalta rahaa, mutta kun sitä ei tule niin kääntyy minun
puoleeni. Rouvalla on kuulemma kotona rahaa, tai jos ei ole niin hän
tulee seuraavana päivänä hoitamaan. Minulla hirttää sen verran kiinni
että totean, että miehen on paras nousta pois autosta, minulla ei ole
lupa tehdä velkakyytejä (niinkuin ei olekaan). Mies toimii aina samalla
tavalla, ja käy toki seuraavana päivänä hoitamassa asian, mutta silti.
Kyllänsä hiljainen ilta (=rahaa ei tule) ja sitten pitäisi vielä ajaa
velkakyytejä? En jaksa ruveta sellaiseen, jos taksiin nousee niin pitää
olla rahaa! Eihän ruokakaupastakaan mennä hakemaan maitopurkkia jos ei
ole rahaa, "mä tulen huomenna maksamaan". Argh...
lauantai, 15. joulukuu 2007
Kommentit