Ilta alkaa "lupaavasti", pari tuntia istuskelen kämpällä ennen ensimmäistä kyytiä. Ja se onkin sitten ns. "epävarma" kyyti, tietyltä asiakasryhmältä kun ei tiedä saako rahojaan koskaan.. No, poikkeus tällä kertaa ja jannulla oli kuin olikin rahaa! Ihanaa ;) Seuraavaksi noudan erään vakioasiakkaan keskustaan hänen kotoaan n. 20km päästä keskustasta. Vaihdamme kuulumisia ja matka kuluu vitsaillen ja naureskellen. Ja taas kämpälle istuskelemaan ja odottamaan. Ei millään uskoisi että on viimeinen viikonloppu ennen joulua kun paikallinen ravinteli on auki!

Ensimmäisen baarin sulkiessa ovensa on nähtävissä pientä ruuhkanpoikasta, puoli tuntia saa ajaa yhteen soittoon mutta sitten taas kylä hiljenee ja kokoonnumme jonoon ravintolan eteen. Seisoessani auton vieressä tupakalla, nuori mies tulee juttelemaan.
Mies: Ketä me odotetaan?
Minä: Teitä!
Mies: Ai meitä? Mihin me ollaan menossa?
Minä: Ei oo kuule yhtään väliä, mihin sä haluaisit mennä?
Mies: Tuonne naapurikuntaan, lähdetkö?
Minä: Sopii mulle, mennäänkö heti?
Ja niin mies hakee takkinsa ja kaverinsa narikasta ;) ja miehet hyppäävät autoon. Minä ajelen sumuisen metsätaipaleen (30km pelkkää metsää, metsää ja vielä kerran metsää), mutta tylsää ei ole kun miehiltä tulee juttua koko ajan ja nauramme vatsalihakset kipeiksi. Pientä flirttiäkin on ilmassa.. Piristävää! Takaisintulomatka ei olekaan sitten yhtään piristävä, sumu tihenee niin että pitkillä valoilla ei näe mitään. Ajelen hissukseen takaisinpäin, tuolla välillä kun on tosi paljon hirviä ja lyhyillä valoilla näkyvyys on olematon.. Ehjänä päästään kotiin ja takaisin ravintolan eteen jonoon.

Muutamaa kyytiä myöhemmin autoon astuu nuori pariskunta, joka haluaa keskustan alueelle (kotiinsa siis). Perillä höylätään kahta eri Visa Electronia, mutta kummallakaan ei ole kympin vertaa rahaa! Ja taskuistakaan ei löydy kuin 5 euroa kolikkoja. Itsekseni kiroillen alan kirjoittaa laskua jäljelle jääneestä viidestä eurosta. Voiko turhempaa olla.. Seuraava kyyti jatkaa samaa kaavaa, kyytiin tulee pariskunta ja yksinäinen mies. Pariskunta haluaa ensin kotiinsa, ja siinä vaiheessa yksinäinen mies huomaa ettei hänellä ole rahaa! Kotiin pitäisi päästä, eli vielä n. 15 euroa pitäisi olla rahaa. Kinuaa aikansa kyydissä olleelta pariskunnalta rahaa, mutta kun sitä ei tule niin kääntyy minun puoleeni. Rouvalla on kuulemma kotona rahaa, tai jos ei ole niin hän tulee seuraavana päivänä hoitamaan. Minulla hirttää sen verran kiinni että totean, että miehen on paras nousta pois autosta, minulla ei ole lupa tehdä velkakyytejä (niinkuin ei olekaan). Mies toimii aina samalla tavalla, ja käy toki seuraavana päivänä hoitamassa asian, mutta silti. Kyllänsä hiljainen ilta (=rahaa ei tule) ja sitten pitäisi vielä ajaa velkakyytejä? En jaksa ruveta sellaiseen, jos taksiin nousee niin pitää olla rahaa! Eihän ruokakaupastakaan mennä hakemaan maitopurkkia jos ei ole rahaa, "mä tulen huomenna maksamaan". Argh...